SOLNESS. Mutta kun Te — sanoitte uskovanne, että minä olin noin — päästä vialla? Noin, eräässä seikassa —?
HILDE. Oh, minä ajattelin silloin aivan toista.
SOLNESS. Mitä toista sitten?
HILDE. Mitäpä siitä, olkoon se yhdentekevää.
SOLNESS (astelee yli permannon). Niin, niin, — miten vain tahdotte. (Pysähtyy ulkoneman aukkoon). Tulkaahan tänne, niin näytän teille jotakin.
HILDE (menee lähemmäksi). Mitä sitten?
SOLNESS. Näettekö, tuolla puutarhassa —?
HILDE. Niin, mikä siellä?
SOLNESS (osoittaa ulos). Aivan tuon suuren kivenlouhospaikan yläpuolella —?
HILDE. Tuo uusi talo, sitäkö tarkoitatte?