tunteelhsesti hymyillen.
Niit' ilman ei voi kukaan julistaa maan päällä Herran sanomata suloista. No niin, jos hän ois *vapaa*, uskokaa, — jos hän ois *yksinäinen*, *riippumaton*, — se silloin kyllä kävis laatuhun; mut Lindin, miehen aivan kihlatun, — yrittää täytyy alle oman katon. Hän vankka on, ja alkaa taistelun, perheensä kasvaa kait jo varsin varhain; — ma oletan, ett' tahto häll' on parhain; — mut sana sanoo: »Hiekalle ei sun rakentaa pidä.» Aivan toista oisi, jos uhri — —
FALK.
Se ei ole suinkaan niukka, sen tiedän.
STRÅMAN.
Niin, — *se* miestä auttaa voisi! Jos *uhrin* anto ei vain ole tiukka, vaan runsas —
FALK.
Aulis, altis ain' on hän.
STRÅMAN.
*Hän?* Sanojanne tokko ymmärrän! Papilla uhrista ei muuta huolta kuin *ottaa* —