NEITI SKÄRE
keskeyttää.
Sitten untuvan hentoinen nuoruus, — eilen liittohon —
STRÅMAN.
Syys, talvi, kevät, kesä tässä on; sen luulisi jo ihan kouraan tuntuvan, sen silmä näkee, korva tarkkaan kuulee —
FALK.
Ja sitten?
NEITI SKÄRE.
Rakkauden mies kuolleeks luulee!