Ma uskon, että rakentamaan riittää sanoilla särjettyä uskoa taas sanat; siteen uupuvan voi liittää todistamalla toisin; — — totuutta vain haastakaa, — voin silloin voiton niittää —
FALK
ylväästi.
Ei onnen vaski kulje kultana.
STRÅMAN
katsoo kiinteästi häneen.
Lausunto muuan ehkä mieleen painuu, totuuden-jänön jälkiä mi vainuu:
Sormeaan kohottaen.
Käy halki elon vallat, jotka kostaa; ei kenkään vapaaks itseään voi ostaa!
Menee rakennusta kohti.