KONSULI BERNICK. Oletteko kuulleet puhuttavan noista suurista metsätilain, kaivosten ja putousten ostoista —?

JUHANI TÖNNESEN. Kyllä, sehän on ulkolainen yhtiö —

KONSULI BERNICK. Nykyisessä asemassaan ovat nuo tilat suorastaan arvottomat hajallaan asuville omistajilleen; he möivät ne siis verrattain halvalla. Jos he olisivat odottaneet siksi, kunnes kysymys sivuradasta tuli pohdittavaksi, olisivat he vaatineet hävyttömiä hintoja.

NEITI HESSEL. Hyvä, hyvä; mutta entä sitten?

KONSULI BERNICK. Nyt seuraa seikka, jota voi selittää eri tavoilla, — seikka, jonka mies meidän yhteiskunnassamme voi tehdä ainoastaan silloin, kun hänellä on tahraton ja kunnioitettu nimi tukenaan.

NEITI HESSEL. No niin?

KONSULI BERNICK. Minä olen ostanut kaikki ne tilat.

NEITI HESSEL. Sinä?

JUHANI TÖNNESEN. Itsellesi?

KONSULI BERNICK. Itselleni. Jos sivurata saadaan aikaan, olen miljonääri; jos sitä ei saada aikaan, joudun vararikkoon.