NEITI HESSEL. Valhetta!
JUHANI TÖNNESEN. Dina, — puhuuko tuo mies totta?
DINA (lyhyen vaikenemisen jälkeen). Totta.
KOLLEEGA RÖRLUND. Täten ovat toivottavasti kaikki viettelyksen taidot tehdyt tehottomiksi. Se askel, jonka olen Dinan hyväksi päättänyt tehdä, saakoon nyt joutua koko yhteiskuntamme tietoon. Minä elän siinä varmassa toivossa, ettei sitä selitetä väärin. Mutta nyt, hyvät naiset, arvelen parhaaksi, että viemme Dinan täältä ja koetamme saada hänen mielensä jälleen rauhaan ja tasapainoon.
ROUVA BERNICK. Niin, tulkaa. Oi Dina, mikä onni sinulle!
(Hän vie Dinan ulos vasemmalle; kolleega Rörlund seuraa heitä.)
NEITI BERNICK. Hyvästi, Juhani! (Poistuu.)
HILMAR TÖNNESEN (puutarhaovella). Hm — minun täytyy tosiaankin sanoa —
NEITI HESSEL (joka on seurannut katsein Dinaa). Ei pää riipuksiin, poika! Minä jään tänne pitämään pastoria silmällä! (Hän menee ulos oikealle.)
KONSULI BERNICK. Juhani, nyt et matkusta »Indian Girlillä».