— Niin, minun pitäisi olla voimakas. Äidin tulee olla voimakas. Mutta sinähän olet sitä meidän molempien puolesta.
Herra Roquevillard jatkoi:
— Oli erehdys sijoittaa hänet notario Frasnen luo. Minä halusin hankkia hänelle käytännöllistä kokemusta, varsinkin perintö- ja pesänselvitysasioissa, ennenkuin hän esiintyisi asianajajana. Notario Frasne on notario Clairvallin seuraaja, joka oli minun ystäväni ja meidän notariomme. Tahdoin noudattaa perinnäistapaa. Tällä kertaa se oli erehdys. Se korjataan pian.
— Pianko?
— Niin. Minä otan Mauricen takaisin konttoriini; hän voi päättää koevuotensa siellä. Taikka Marcellazin luona. Ilmoitan sen hänelle kun olemme muuttaneet takaisin kaupunkiin.
— Hyvä, sanoi rouva puristaen miehensä kättä. Hänellä ei tule olemaan niin usein tilaisuutta tavata rouva Frasnea. Mutta se ei riitä. Sinä pidät häntä järkeilijänä; minä luulen häntä pikemmin haaveilijaksi. Minä tahtoisin askarruttaa hänen haaveiluansa.
— Mitenkä?
— Aikaisella kihlauksella, esimerkiksi. Pitkä kihlausaika askarruttaa ja kasvattaa nuoria. Ranskassa hätiköidään liiaksi häillä, sillä avio määrää elämän, perheen, tulevaisuuden.
— Se on totta.
— Marguerite oli ajatellut pikku Jeanne Sassenayta.