IV.
NOTARIO FRASNEN KOSTO.
Pieni laukku kädessä ja aamuviileyden vuoksi päällystakki yllä astui herra Frasne seitsemän-junasta Chambéryn asemalle, ja käveli ripein askelin kotiansa, josta hän oli ollut kaksi päivää poissa. Ovea avaavan palvelijattaren hämillisestä ilmeestä ymmärsi hän heti, että jotakin oli tapahtunut tai paraikaa tapahtui hänen kotonansa. Hän oli lähes viisikymmenvuotias mies, hyvin säilynyt, nuhteeton, kylmä ja hieno ensi näkemältä, mutta paksut huulet ja varsinkin lasien takaa puoliksi pälyilevät pullisilmät tekivät pian levottomuutta herättävän vaikutuksen.
— Kaikki on kai hyvin? kysyi hän pahasta aavistuksestaan huolimatta.
Entä rouva?
Palvelijan vastauksessa oli hitunen pilansävyä:
— Rouva matkusti eilen illalla Italiaan matka-arkkuineen.
— Italiaanko?
— Niin, herra.
— Mihin aikaan?
— Klo kaksitoista.