— Hän kyllä palaa, rouva.
— Siinä tapauksessa minä odotan.
Hänet vietiin toimiston viereiseen huoneeseen. Ja peli jatkui. Kun se loppui, ehdottivat Lestaque ja Dauras, jotka olivat voittaneet, toista. Ensimäinen apulainen varovaisuudesta kieltäytyi, ja kukin ryhtyi ilman intoa kääröihinsä. Paremman puutteessa pakistiin, välittämättä odotuksesta, joka venyi. Asiatuttava, joka odottaa puheillepääsyä, oli hän miten mieleen tahansa, mikä on sen luonnollisempaa!
— Entä vetomme, kyseli Malaunay.
— Mikä veto?
— Derizen juttu. Minä olen yksin lyönyt vetoa sen puolesta, että aviomies voittaa.
— Olette erehtynyt.
— Saammepa nähdä!
— Se on nähty jo!
Lestaque ja Dauras, jotka ajattelivat vähän, mutta yhdessä, pistivät väliin: