"Kun minä siitä huolimatta kuljin eteenpäin, kiiruhti poika aitauksen yli ja juoksi metsään. Mutta minä sain pian hänet kiinni ja selitin, miksi olin ajanut häntä takaa, ja hän sanoi pakenevansa setänsä luo, joka oli mahtava kuningas Ututassa, ja että hän olisi minun ystäväni, jos me joskus vielä kohtaisimme toisemme."
"Etkö tunne minua?" huudahti nyt nuorukainen kiiruhtaen Moton luo. "Sinä olet ystäväni Moto. Minä pidän lupaukseni, ja setäni on kiittävä sinua." Päälliköt taputtivat nyt käsiään hyväksymisen merkiksi, ja Katalambula tarttui Moton oikeaan käteen.
"Kalulu on kertonut minulle mrori-orjasta, joka ei ottanut häntä vangiksi, vaikka hän olisi voinut sen tehdä", sanoi hän; "ja vaikka en luullut koskaan saavani nähdä häntä, päätin olla hänen ystävänsä, jos hän joskus tulisi eteeni. Minä lupasin antaa hänelle jonkun tyttäristäni vaimoksi ja hän saisi minulta mitä ikänä hän pyytäisi. Kalulu on minulle rakas kuin oma poika."
Moto kertoi nyt mitä Olimalin kylässä oli tapahtunut, ja monta ilon ja ihailun huudahdusta kuului Ferodian voiton johdosta. Kun melu oli hiukan laskeutunut, jatkoi Moto:
"Ja nyt, Kalulu, kysyn minä, tahdotko puhua watutalaisten mahtavan kuninkaan kanssa ja pyytää häntä vapauttamaan minun nuoren herrani, Selimin sekä toiset kolme arabipoikaa ja päästämään heidät omaan maahansa?"
"Kalulu on antanut sinulle lupauksensa, Moto", vastasi poika. "Kalulu on sinun ystäviesi ystävä ja sinun vihollistesi vihollinen. Tiedän, että Katalambula täyttää pyyntöni, koska sinä kerran autoit minua."
"Oi, Kalulu", sanoi Katalambula, "et tiedä, mitä pyydät. Voin puhua Ferodian kanssa, mutta en voi antaa hänelle mitään käskyä. Nuo arabialaispojat ovat hänen omaisuuttaan, mutta jos hän tahtoo vaihtaa heidät toisiin orjiin, niin annan kustakin pojasta kaksi naisorjaa. Tyydytkö siihen?"
"Minä vastaan sinulle, kun Ferodia tulee", sanoi Kalulu, "mutta minun mielestäni sinä alistut liiaksi Ferodian tahtoon, eikä hän pidä minusta, sillä minä olen hänen tiellään. Jos olisin watutain kuningas, antaisin Ferodialle nuhteet."
"Hiljaa, poika, kielesi käy liian nopeasti. Ferodia on itsenäinen kuningas. Tahdotko, että riistäisin häneltä sen, minkä hän keihäänsä voimalla on voittanut?"
"Hän ei voittanut arabeja yksin, omin asein", vastasi Kalulu rohkeasti. "Kahdeksansataa niistä tuhannesta, jotka olivat hänen mukanaan, oli sinun miehiäsi. Saako hän siis itse valita mitä hän tahtoo pitää saaliista? Eikö sinulla ole suurempi oikeus kuin hänellä?"