"Hyvin omituista", sanoi Moto koettaen hillitä kärsimättömyyttään, "eikö palvelijasi löytänyt muuta?"
"Ei mitään muuta, veljeni. Eikö se ollut kylliksi? Sehän oli suorastaan ihme."
"Mutta veljeni", sanoi Moto kiivaasti. "Miten pyssy saattoi joutua metsään, jollei joku ollut tuonut sitä sinne?"
"Mienji Mungu — hyvä henki — toi sen sinne minua varten. Muutamia päiviä sitten kuoli isäni, ja minä hautasin hänen mukanaan hänen tavaransa, ja minä rukoilin hyvää henkeä, että hän tekisi minut rikkaaksi ja mahtavaksi. Nyt hän on kuullut rukoukseni ja lähettänyt tämän pyssyn taivaasta minulle."
"Älä puhu niin, päällikkö", sanoi Kalulu. "Tiedätkö, missä palvelijasi löysi tuon pyssyn?"
"Orjasi vaikenee, kun Kalulu puhuu", päällikkö vastasi. "Minä en tunne paikkaa, mutta palvelija tietää sen varmaan."
Palvelija käskettiin paikalle, ja hän sai käskyn saattaa Kalulu ja hänen miehensä sinne, mistä hän oli löytänyt tämän ihmeellisen aarteen.
Kahden tunnin marssin jälkeen he seisoivat metsässä suuren puun juurella. Moton käskystä sotilaat asettuivat riviin, ja toinen puoli heistä lähti pohjoiseen päin pysytellen viidenkymmenen askeleen päässä toisistaan, toinen puoli etelään. Kun ketju oli täten muodostettu, lähtivät he liikkeelle itää kohti, ja heidän oli määrä pitää silmällä kaikkea, mikä sattui heidän eteensä.
Suunnitelma oli hyvä, sillä tuskin he olivat ennättäneet kahdensadan metrin päähän, ennenkuin yksi joukosta huudahti ja osoitti olentoa, joka makasi maassa. Simba kiiruhti paikalle ja huusi ääneensä ilosta, sillä se oli Selimin ruumis.
Moto ja Kalulu kiiruhtivat myös jäljessä, mutta ilo muuttui suruksi, kun he näkivät, miten jäykkä ja eloton ruumis oli. Jättiläinen Simba seisoi ääneti ja voimattomana. Kalulun kasvot ilmaisivat syvää osanottoa, ja Moto heittäytyi epätoivoissaan maahan. Toisetkin, jotka nyt tulivat heidän luokseen, näyttivät hämmästyneiltä ja alakuloisilta, mutta mies, joka oli löytänyt pyssyn, oli kuitenkin kaikkein syvimmin liikuttunut nähdessään valkean ruumiin. Hän seisoi ensin aivan liikkumatta paikallaan, mutta astui sitten lähemmäksi.