— Kali on myös nähnyt ne, mutta sinne on monen päivän matka.
Seurasi hiljaisuus.
— Herra, alkoi Kali sitten. — Sano hyvälle Mzimulle, että hän rukoilee Suurelta Hengeltä sadetta tai joen.
Stas ei vastannut, vaan poistui. Teltan edessä hän näki Nelin, jonka neekerien huudot olivat herättäneet.
— Mitä on tapahtunut? kysyi tyttö juosten Stasin luo.
Stas laski kätensä Nelin pään päälle ja sanoi vakavasti:
— Nel, rukoile Jumalalta vettä, muuten me kaikki kuolemme.
Tyttö kohotti kalpeat kasvonsa taivasta kohti, katsoi hopeiseen kuuhun ja alkoi rukoilla apua Häneltä, joka johtaa tähtien retkiä taivaalla ja tyynnyttää maan päällä raivoavat myrskyt.
45
Unettoman, rauhattoman yön jälkeen aurinko nousi yhtäkkiä taivaanrannan takaa, kuten tropiikissa aina, ja tuli kirkas päivä. Ruohossa ei ollut kastehelmeä eikä taivaalla pilveä. Stas käski miehistön kokoontua ja puhui heille lyhyesti. Hän selitti heille, että oli mahdotonta palata takaisin joelle, jonne oli viiden päivän ja viiden yön matka. Sitävastoin voi päinvastaisella suunnalla olla lähempänä joku lähde tai puro, sillä eilen oli nähty muutamien eläinten kulkevan sinne päin. Joka ei ole typerä ja arka kuin jänis, se tahtoo mieluummin janoakin kärsien kulkea eteenpäin kuin jäädä tähän haukkojen ja hyeenojen syötäväksi.