"En tiedä, Caesar. Olen kadottanut hänet näkyvistäni."
"Etkö edes tiedä mitä kansallisuutta hän on?"
"Käsivarteni oli poikki, joten en tullut ottaneeksi hänestä selvää."
"Etsi, kunnes löydät hänet."
Tigellinus puuttui nyt puheeseen:
"Sen otan minäkin tehdäkseni."
Mutta Nero puhui yhä Vinitiukselle:
"Kiitän sinua siitä, että minua tuit. Jos olisin kaatunut, olisi pääni voinut mennä puhki. Ennen sinä olit hyvä toveri, mutta sota ja palvelus Corbulon komennon alla on tehnyt sinut araksi, ja sinä tulet niin harvoin ihmisten joukkoon."
Nero vaikeni hetken ja jatkoi sitten:
"Entä kuinka sen tytön nyt on, joka oli niin kapea lanteiltaan… johon sinä rakastuit ja jonka minä otin Aulukselta sinulle…"