"Sanoitko, että kielto koskee vain tätä päivää?"
"Puolipäivän aikaan on vartijain muutos."
Vinitius vaikeni ja paljasti päänsä, sillä "pileolus", joka oli hänen päässään, tuntui painavalta kuin lyijy.
Soturi tuli vieläkin likemmä ja lausui matalalla äänellä:
"Rauhoitu, herra. Vartijat ja Ursus varjelevat häntä."
Tämän sanottuaan hän kumartui ja piirsi silmänräpäyksessä pitkällä, gallialaisella miekallaan kalan kuvan kadun kivilaattaan.
Vinitius vilahti häneen kiireesti.
"…Ja olet pretoriani?…"
"Olen, kunnes joudun tuonne," vastasi soturi vankilaa osoittaen.
"Minäkin palvelen Kristusta."