"Kurkkusi lävistetään kolmikärjellä ja siinä sinut ruoskitaan kuoliaaksi. Ruumiisi heitetään sitten Tiberiin! vastasi Epaphroditos armottomasti."
Nero paljasti rintansa.
"Sitten täytyy kiirehtiä!" virkkoi hän luoden silmänsä taivasta kohti.
Hetkisen perästä hän vielä toisti:
"Mikä taiteilija meneekään maailmasta!"
Samassa kuului kavioiden kapsetta: sadanpäämies sotamiehineen varmaan saapui vaatimaan Vaskiparran päätä.
"Joudu!" huudahtivat vapautetut.
Nero tähtäsi veitsellä kaulaansa, mutta kosketti sitä aivan arasti. Saattoi selvästi huomata, ettei hän ikinä uskaltaisi työntää asetta syvälle. Silloin Epaphroditos äkkiarvaamatta tuuppasi hänen kättään niin, että veitsi upposi kahvaan asti. Neron silmät pullistuivat suuriksi, hirveiksi ja pelästyneiksi.
"Sinä saat elää!" huusi sadanpäämies ovelta.
"Tulet myöhään!" vastasi Nero käheästi.