Rzendzian käänsi päätään, heristi korviaan ikäänkuin paremmin kuullakseen, ja kysyi:
— Missä?
— Rozlogissa.
— Kurcewiczien luona, sanoi Zagloba.
— Keiden? kysyi taasen Rzendzian.
— Näen, että olet tullut hiukan kuuroksi, huomautti Bohun kuivasti.
— Kun en ole saanut nukkua.
— Kyllä vielä saat nukkua tarpeeksesi. Sanot siis; että herrasi lähettää sinut Lubnieen?
— Niin, kuinkas muuten.
— Varmaan siellä on jokin naishenkilö, tokaisi herra Zagloba, — jolle hän sinun kauttasi lähettää terveisiä.