Vanha Zacwilichowski, joka jo kauvan sitte oli jättänyt Czehrynin ja yhtynyt ruhtinaaseen, lausui:
— Tapahtukoon teidän ruhtinaallisen tahtonne mukaan, mutta jos minun on lupa lausua mielipiteeni, niin sanon: tavallisella kekseliäisyydellänne on teidän ruhtinaallinen armonne heti saanut selville Chmielnickin tarkoitukset. Sellaiset ne juuri ovat eivätkä mitään muuta. Olisin siis sitä mieltä, ettei hänen kirjeeseensä tule panna mitään huomiota, vaan sitte kun rouva ruhtinatar on saatettu turvalliseen paikkaan, on mentävä Dnieperin yli ja aljettava sota ennenkuin Chmielnicki ehtii ryhtyä sovintotoimiin. Sillä häpeä ja epäkunnia olisi toki valtakunnalle, jos tuollaiset kunnottomuudet rauhassa saisivat hiipiä eteenpäin. Muuten (ja siinä hän kääntyi everstien puoleen) odotan herrojen mielipidettä, tämä on oma horjumaton mielipiteeni.
Leirikapteeni herra Aleksander Zamojski kolisti nyt sapeliaan:
— Arvoisa horonzi, vanhuus ja viisaus puhuu teidän suunne kautta. Tuon lohikäärmeen pää on muserrettava ennenkuin se kasvaa liian suureksi ja nielee meidätkin.
— Amen, lausui kirkkoherra Muchowiecki. Toiset rykmentinpäälliköt eivät puhuneet, vaan alkoivat, noudattaen herra leirikapteenin esimerkkiä, helistellä sapelejaan, murista ja kiristellä hampaitaan. Herra Wurcel otti kuitenkin taasen sananvuoron ja lausui:
— Armollinen ruhtinas, solvaavaa on teidän ruhtinaalliselle nimellenne, että tuo konna rohkenee kirjoittaa teidän armollenne, sillä onhan leiriatamaneilla korkea, valtakunnan vahvistama ja tunnustama arvo, jota eivät edes huonekunta-atamanit saata saada.
Mutta Chmielnicki on itse omavaltaisesti ruvennut hetmaniksi eikä häntä voida pitää muuna kuin pahantekijänä, kuten herra Skrzetuski, kiitettävästi kyllä, huomasikin, silloin kun ei hän ottanut viedäkseen hänen kirjettään teidän ruhtinaalliselle armollenne.
— Samoin minäkin ajattelen, sanoi ruhtinas, — mutta kun nyt en voi ulottaa kättäni häneen itseensä, niin saa hän rangaistuksensa lähettiensä persoonassa.
Sen sanottuaan kääntyi hän tatarilaisen hovilippukunnan päällikön puoleen:
— Herra Wierszul, käskekää tatarienne hakata maahan nuo kasakat, mutta heidän päällikköänsä varten on teroitettava paalu ja viipymättä on hän siihen istutettava.