— Hän ihan loisti, — virkkoi eräs. — Kun hän astui sisään, luulin prinssin tulevan.
— Silmät kuin ilveksellä! — ehätti toinen. — Turhaa olisi asettua sellaista vastaan.
— Huonosti siinä kävisi, — arveli kolmas.
— Pyörähdytti neitiä kuin värttinää! Näki, että piti neidistä, ja kukapa ei sitä tekisi?
— Ei se mikään ilkeä poika ole, älä pelkääkään! Jotta sellaisen saisit, menisit mielelläsi vaikka Orszaan saakka, vaikkapa maan ääriin.
— Onnellinen neiti!
— Hyvä on rikkaan maailmassa. Niin, niin, kyllä kelpaa.
— Pacunelen tytöt väittävät, että se eversti, joka asuu vanhan Pakosz
Gasztowtin luona, on myöskin pulska poika.
— En ole häntä nähnyt, mutta mitäpä hän olisi herra Kmicicin rinnalla!
Tämän kaltaista ei liene koko maailmassa!
— Äläpäs! — ärähti samassa samogitialainen, jonka mylly taas joutui epäkuntoon.