Upseeri lähti täyttämään käskyä. Andrzej pidätti häntä kysyen:
— Kuka se on?
— Paroni Lisola, keisarin lähettiläs, joka on matkalla Brandenburgin hovista meidän kuninkaamme luo, — vastasi upseeri.
Hän poistui tämän sanottuaan, mutta palasi pian.
— Teidän ylhäisyytenne käsky on täytetty, — sanoi hän.
— Kiitos, — vastasi Lisola.
Ja perin ystävällisesti, vaikka ylhäisellä tavalla, hän kehoitti
Wrzeszczowiczia istuutumaan vastapäätä.
— Ulkona näyttää rupeavan tuulemaan ja satamaan, — sanoi hän. — Kenties olomme täällä pitkistyy. Puhelkaamme sillä välin illallista odottaessamme. Mitä tänne kuuluu? Kerrotaan Vähän-Puolan vojevodakuntien antautuneen teidän kuninkaallenne.
— Niin ovat, teidän ylhäisyytenne. Hänen majesteettinsa odottaa vain vielä jäljelläolevien sotavoimien antautumista, minkä jälkeen hän menee Varsovaan ja Preussiin.
— Onko varmaa, että ne antautuvat?