— Enemmän kuin itseeni! — sanoi Zbrozek rohkeasti ja avomielisesti.
— Kuinka? Enemmän kuin itseenne?
— Niin, sillä totta puhuen olemme saaneet tarpeeksemme tästä piirityksestä.
— Olen varma siitä, että se pian loppuu.
— Kysymys on vain: miten? Muuten linnoituksen valloittaminen olisi nyt yhtä suuri onnettomuus meille kuin piirityksestä luopuminen.
He olivat saapuneet riihen luo. Müller astui alas hevosen selästä, toiset upseerit tekivät samoin, ja kaikki menivät sisälle. Sotamiehet olivat jo ottaneet Kuklinowskin alas, asettaneet oljille ja peittäneet loimella. Kolmen sotamiehen ruumiit olivat hänen vieressään.
— Ne on surmattu puukoilla, — kuiskasi Zbrozek.
— Entä Kuklinowski?
— Kuklinowskissa ei ole muita haavoja kuin palohaava kupeessa. Hän on joko paleltunut kuoliaaksi tahi tukehtunut, sillä hänellä on oma hattunsa suussaan.
— Nostakaa peite!