Ulkoa ei kuulunut mitään ääniä. Nähtävästi Sapiehan miehet seisoivat ällistyneinä tahi pelkäsivät, että koko linna oli miinoitettu.

— Lisätkää tulta! — sanoi Charlamp taas pojille.

Ja taas valaisi kirkas, lepattava valo huoneen. Vallitsi kuolemanhiljaisuus, vain tuli räiskähteli, tuuli vonkui ja lunta satoi sisään ikkunoista.

Mutta sitten kuului sekavia ääniä, kannukset kilisivät ja kuului askelten töminää. Huoneen ovet lensivät selälleen ja sotilaita tuli sisälle.

Joukosta tuli esille pieni, rautavarustuksiin puettu ritari ja huudahti:

— Missä on Vilnon vojevoda?

— Tässä! — sanoi Charlamp osoittaen ruumista.

Wolodyjowski katsahti ja sanoi:

— Kuollut!

— Kuollut! — Kuollut! — levisi kuiske suusta suuhun. — Petturi ja kavaltaja on kuollut!