Kantotuoli pääsi sen takia muutamia askelia edelle. Nuoren ritarin hiukset nousivat pystyyn.

— Pyhä Jumalan äiti, pidätä käteni! — kuiskasi hän itsekseen läpi yhteen puristettujen hampaiden. — Jumalan äiti, auta! Minä olen täällä hetmanin lähettiläänä ja tahdon tehdä kuin rosvo murhan keskellä yötä. Olen aatelismies, sinun palvelijasi… Älä johdata minua kiusaukseen!

— Mitä te mutisette? — kysyi Boguslawin kuumeesta heikontunut ääni. — Kuulkaahan, kukot jo laulavat. Pitää kiiruhtaa, sillä olen sairas ja tarvitsen lepoa.

Kmicic pisti sauvansa jälleen vyöhön ja jatkoi matkaa kantotuolin vieressä. Mutta hän ei voinut rauhoittua. Hän ymmärsi, että kylmäverisyys ja itsensä; hillitseminen vain auttaisivat häntä pelastamaan Sorokan. Siksi hän oli edeltäkäsin miettinyt, millä sanoilla esittäisi asiansa ruhtinaalle saadakseen hänet taipumaan. Hän vannoi mielessään, että ajattelisi vain Sorokaa eikä muistelisi mitään muuta, varsinkaan ei Oleńkaa…

Ja hän tunsi, kuinka kuuma puna pimeässä nousi hänen poskilleen, kun hän ajatteli, että mahdollisesti ruhtinas itse mainitsee Oleńkan ja kenties mainitsee jotakin sellaista, jota hän ei voi sietää eikä kuulla Tässä sieluntuskassaan hän alkoi lukea litaniaa, ja vähän ajan kuluttua hän tuntuvasti rauhoitti.

Oli saavuttu ruhtinaan asunnolle. Kantotuoli laskettiin maahan ja kaksi rotevaa palvelijaa tuki ruhtinasta. Hän kääntyi Kmicicin puoleen ja sanoi.

— Pyydän tulemaan jäljessäni. Kuumepuuska menee kohta ohi. Voimme sitten keskustella.

He tulivat huoneeseen, jossa uuni oli täynnä hehkuvia hiiliä ja kuumuus melkein sietämätön. Siellä Boguslaw asetettiin sohvalle ja peitettiin lämpimillä peitteillä. Sitten palvelijat poistuivat ruhtinas heitti päänsä taaksepäin, sulki siimat ja makasi liikkumattomana.

Kmicic katseli häntä. Ruhtinas ei ollut paljon muuttunut vain kuume oli riuduttanut hänen kasvonsa Hän oli puuteroitu ja maalattu kuten ennenkin ja kun hän siinä loikoi silmät suljettuina, hän muistutti hiukan ruumista tahi vahakuvaa.

Andrzej seisoi hänen luonaan kynttiläin valossa. Ruhtinaan silmät alkoivat hitaasti avautua aukenivat sitten äkkiä selko selälleen, ja jokin välähdys kulki yli hänen kasvojensa. Mutta sitä kesti vain silmänräpäyksen ajan. Sitten hän taas sulki silmänsä.