Intialainen ei heti vastannut. Sitten hän sanoi:
»Täällä on pimeätä, ja paikka on vanha. Sellaista on meidän metsissämme.»
Hän oli jälleen vaiti, ja he kuuntelivat veden lirinää.
»Chira», sanoi Joán, »minkä vuoksi sinä matkustit niin kauaksi, kun ikävöit niin paljon?»
Intialainen käänsi kasvonsa:
»Matkustin niin kauaksi?» sanoi hän. »Sen vuoksi, että minun täytyi.»
»Täytyi?»
»Niin.»
He olivat jälleen vaiti, kunnes Joán kumartui eteenpäin kivireunalla:
»Chira, miksi et sinä milloinkaan puhu? Sinä kulut ja palat, siksi että et puhu.»