»Mutta te, kreivi Ujházy» — ja Jens Lund oli pyörähtänyt ympäri kannoillaan — »te olette jumaliste menneeltä vuosisadalta».
»Niin», sanoi Joán, jonka ohimoissa veri takoi.
Jens Lund nauroi jälleen:
»Kaikki mitä minä puhun on pelkkää pötyä, mutta mitä minä ajattelen on totta.»
»Niin», sanoi Joán ja puhui hiljaa: »Totta sille, joka voi niin ajatella.»
Jens Lund seisoi tuokion. Sitten hän sanoi äkkiä Joánille:
»Tiedättekö mitä te itsestänne luulette? Että olette tuskan ylimys. — Mutta, hyvä herra, tuska ei ketään aateloi. Uskaltaminen aateloi… meidän vuosisadallamme…»
»Milloin soitatte Bukarestissa?» kysyi hän yht'äkkiä.
»Maanantaina», sanoi Joán eteensä tuijottaen.
»Hm, minä taas tarjoilen sieluani Pestissä.»