Joán oli vaiti silmänräpäyksen verran, ennenkuin sanoi:
»Noilla Johanseneilla.»
Mutta siinä samassa he seisoivat salin kynnyksellä ja näkivät
Gerda-neidin keskellä näyttämöä.
»Tekö täällä, neiti?» sanoi Joán äänellä, joka kajahti läpi koko huoneen.
»Vain pikimmältään», sanoi Gerda-neiti. »Nyt minä lähden.»
Joán kulki nopeasti salin poikki ja avasi näyttämön pikku oven.
»Voi, miten täällä on somaa», sanoi hän.
Kulissien takainen huone oli sisustettu kamariksi, jossa oli isot nojatuolit ja pronssinen lamppu ja kukkia.
»Vain muutamia huonekaluja minun kamaristani», sanoi Gerda-neiti.
»Pitäähän täällä olla hiukan kodikasta.»
»Ja 'Hämärän' te olette ripustanut tänne», sanoi Joán, joka äkkiä näki
Corot’n kuvan edessään seinällä.