Erik ei siirtänyt silmiään kuvasta.
»Nyt ymmärrän sen paljon paremmin», sanoi hän hitaalla äänellään (mutta hänen otsalleen nousivat samat varjot kuin äsken). »Se on hiivatin kaunis.»
Joán hymyili:
»Neiti Johansen on sen ripustanut tänne», sanoi hän.
»Kuinka hitossa nuo ihmiset tulevat ripustaneeksi tämäntapaista seinilleen», sanoi Erik. »Myrkynsekoittaja ei totisesti ymmärrä siitä mitään.»
»Myrkynsekoittaja?»
»Niin, sen nimen ovat hänelle antaneet.»
»Mutta miksi?»
»No niin», sanoi Erik, »sitä en tiedä. Meillähän, Herra paratkoon, käytetään niin paljon haukkumanimiä tässä maassa, ja hänhän on varakas — täkäläisten mittasuhteiden mukaan.»
Kreivi Erik ripusti »Hämärän» entiselle paikalleen.