* * * * *
Johansenilla odotti kaupanhoitaja portaitten alapäässä.
»Suvaitseeko kreivi nousta portaita», sanoi hän ja seurasi Joánia.
Arkihuoneen ovi oli avoin, ja äänten sorina kaikui porraskäytävään asti.
»Täällä on paljon vieraita», sanoi Joán.
»Niin, onhan niitä tullut koko joukko», vastasi kaupanhoitaja ja taivutti jälleen päätään.
Kauppias Johansen tuli kynnyksen yli vastaan.
»Hauska että tulitte», sanoi hän puristaen Joánin kättä. »Niin, täällä on vain muutamia ystäviä» (koko huone oli täynnä), »mutta nimiä kannattaa tuskin mainita».
Kaikki olivat kääntyneet oveen päin, mutta vain tuokioksi. Sitten he alkoivat jälleen puhella, samalla kuin herra Johansen esitteli lähinnä seisovat ja sanoi viimein, tehden aivan pienen liikkeen vasemmalla kädellään, jonka hän kohta sen jälkeen pisti jälleen taskuun:
»Ja tämä on kaupanhoitajani.»