»Ja tuo saari on sukunne oma?» sanoi rouva Jespersen.
»On», sanoi Joán, »se on ollut meidän kuusisataa vuotta».
»Ja sinne isänne vei teidän äitinne — Vejlestä?»
»Niin.»
Rouva Jespersen istui vaiti tuokion. Sitten hän sanoi:
»Kuinka onnellisia voikaan kaksi ihmistä olla tuolla teidän saarellanne!»
Kummastuneena, ikäänkuin olisi kuullut jotakin uutta, Joán Ujházy avasi silmänsä ja lausui:
»Onnellisiako?»
Ja hetken kuluttua hän lisäsi:
»Aivan niin.»