»Kreivi on tervetullut», sanoi Gerda ja taivutti päätään.
Kreivi Holstein nauroi ja katseli yli vatien:
»Kas, tämähän näyttää hauskalta!»
»Tahdotko sinäkin syödä?» sanoi Joán nauraen.
»Tahdon, kiitos», sanoi Holstein, »jos vain tarjoat».
»Tarjoamme kyllä», sanoi Joán kääntäen tuolinsa ja avasi astiakaapin ottaen sieltä lasin ja lautaset — ja toiset nauroivat.
»Haarukka myös», sanoi Gerda-neiti.
»Ja veitsi», sanoi Erik.
»Ne ovat tässä», sanoi Joán, joka oli löytänyt ne eräästä laatikosta.
Erik söi, ja rouva Jespersen jutteli. Joán istui ja katseli Erikiä: hänen otteensa olivat entiset, ja syödessään hän vei vielä nytkin ruoan kuin nykäyksittäin suuhunsa, mutta hänen sormensa olivat käyneet kömpelömmiksi.