»Eikö hovijahtimestari tarkoittanut, että me kaikki saisimme lasin?» Kauppias Johansenin silmiin syttyi sama välke kuin tuonaan, ja hän pyysi kaupanhoitajaa tuomaan riittävästi.
»Ja lasit», sanoi hän Gerdalle, joka tuli Joánin kanssa.
»Niin, isä.»
»Huutokaupasta ostetut», määräsi kauppias, jonka käsi oli jälleen taskussa.
»Niin, isä», sanoi Gerda, joka aivan kuin pelokkaana oli kääntänyt kasvonsa.
Erik Holstein oli pyörähtänyt kannoillaan ympäri.
… Vieraat olivat lopettaneet syönnin ja hajautuivat puhelemaan.
Kaikki huoneet olivat täynnä sikarinsavua.
Joán meni ruokasaliin, jossa Gerda seisoi asettamassa laseja tarjottimelle. Hän ei varmaan edes nähnyt niitä, asetellessaan kultareunaisia laseja toisen toisensa viereen.
»Mitä te ajattelette, neiti Gerda?»
Gerda ei katsonut häneen.