»En tiedä», sanoi maisteri, »uskallanko minä iloita siitä».
»Rakas maisteri», sanoi pappi. »Ranskan Akatemian palkinto on sentään hyvin harvinainen kunnianosoitus.»
»Niin, juuri siksi.»
Ja käheän äänen särähtäessä sanoi maisteri, keneenkään katsomatta:
»Mitä suurempi nimestäni tulee, sitä enemmän vahinkoa voi siitä olla.»
Hänen sammakkomainen suunsa vääntyi:
»Se on koko minun elämäni summa.»
»Rakas herra maisteri», sanoi pappi, »te näette asian liian mustana».
»Ei, paras pastori» — ja maisteri pudisti päätään tuijottaen ilmaan — »minä katson vain totuutta suoraan silmiin. Eikö minunlaiseni laskumestari osaisi tehdä omaa tiliänsä?»
Kauppias Johansen tuli takaisin huoneitten läpi ja seisahtui.