* * * * *
Kaksi yötä myöhemmin tultiin Tineä hakemaan kotiin.
Matami Bølling itse koputti hänen ruudulleen. Bøllingin tila oli vallan kauhea. Hän oli aivan kuin saanut puhelahjansa takaisin, mutta pään laita oli hullusti. Hän puhui sekaisin eikä tahtonut pysyä vuoteessa.
Paikalle saapunut lääkäri sanoi, että aivoihin oli tullut verisolmu.
Tinen piti jäädä kotiin.
VI.
Tine istui toista yötä isänsä luona.
Isä puhui lakkaamatta ja rukoili ja tahtoi kuulla luettavan, virsiä ja raamattua. Tine luki ja luki.
Nyt oli isä hiukan vaipunut lepoon, päivän sarastaessa. Mutta nukkuessakin vaappui hänen päänsä tyynyllä kuin sairaitten eläinten.
Tine oli puolihorroksissa, pää nojautuneena kylmään seinään. Matami Bølling oli laahannut jonkun tyynyn keittiön lattialle, saadakseen hiukan lepoa.