Tine makasi polvillaan, pää nojautuneena rouvan kirjeeseen. Hän tunsi jotain lämmintä käsillään:
Ajax ja Hektor olivat paneutuneet maata matolle.
Ne nuolivat hänen kättään.
* * * * *
Hänen korkea-arvoisuutensa piispan vaunut vyöryivät koulun eteen. Hän tahtoi vain nähdä vanhan Bøllingin.
Hän kulki takaisin, ohi niiailevan matami Bøllingin, ja oli juuri nousemaisillaan vaunuihinsa, kun eräs korkea esikuntaupseeri ratsasti torin poikki, seurueenaan pari miestä.
Esikuntaupseeri laskeutui hevosen selästä, ja vaihdettuaan tervehdyksiä menivät he kirkkomaalle, hän ja piispa.
Kummulta »paratiisitien» yläpuolelta he katselivat länttä päin.
»Peräännytäänkö sieltä?» kysyi piispa.
»Ei, me jäämme. Meitä tahdotaan jäämään.»