— Mutta tietysti se on mainiota, sanoi Bratt. Ja jonkun muunkaan löytäminenkin on kai mahdotonta.
— Niin, eikö totta, se tulee olemaan mahdotonta? sanoin minä ja katsoin Brattin kasvoihin, kuten se, joka tahtoo saada hyväksymistä ja kannatusta, ja sitäpaitsi olisi sääli ottaa osaa häneltä…
Toistin samat sanat, juuri samat sanat, jotka olin sanonut ennen itsekseni: että se "olisi sääli", ja Bratt vastasi (mutta hän ei katsonut minuun, vaan tuijotti vinoon ulos ikkunasta, harmaata muuria vasten, kun hän sanoi):
— Niin, se kai olisi säälikin.
— Niin vastasin minä, minä ainakaan en tohdi ottaa sellaista vastuuta hartioilleni; ja minä taputin käsiäni:
— Harjotukset alkavat, sanoin minä.
Ja me harjottelimme kaikki yhdessä Crangierin kera. Nuoralla tanssijalla on sama tunne tai tunteettomuus kuin minulla oli harjotuksen aikana.
Pohjolainen ojensi kätensä lasiaan kohden:
— Onko täällä lainkaan viiniä? kysyi hän.
— Tässä, vastasi Raolo ja kaasi hänen lasiinsa. Pohjolan mies joi: