— Nyt ulos, sanoi Tine.
— Pannaan ovi lukkoon.
Lapset ajettiin ulos, äiti samoin. He kuulivat vain pihalle asti, kuinka vispilät läiskyivät ja Tine piti komentoa.
Pesu-Maren alkoi laulaa kenraali Ryestä. Äiti juoksi puistokäytävää pitkin kaikki lapset kintereillään.
— Viimeinen, viimeinen, huusi hän juosten edellä.
Isä avasi ikkunansa:
— Stella, rintasi, sanoi hän.
— Fritz, mehän juoksemme vain.
Koko joukko kiiti eteenpäin.
Ennenkuin he olivat ehtineet puistokäytävän päähän, kohtasivat he posetiivin soittajan.