Tine hiipi isän huoneeseen.
— Pääsemmekö sisään? huusivat lapset arkihuoneesta.
— Paikalla, sanoi Tine ja sulki oven takanaan. Hän oli pelastanut sikarit.
— Jumalan kiitos, sanoi äiti huoaten, kuin olisi vapautunut raskaasta taakasta.
— Sidomme punaisen nauhan niiden ympäri, sanoi hän.
— Minulla ei ole mitään nauhaa, sanoi Tine. Äiti tarkasteli kaikkia pöytiä:
— Otamme silkkinauhan neiti Jespersenin pitsikauluksesta.
Pitsikauluksen oli äiti saanut lahjaksi neiti Jesperseniltä. Siinä oli lukemattomia pieniä punaisia silkkinauhasolmuja.
— Niin, sanoi äiti, Tinen ratkoessa irti silkkinauhaa:
— Neiti Jespersenin pitsikauluksessa onkin liian monta ruusuketta.