[81] Ne on toht. Kai Donner julkaissut teoksessa Suomen vapaussota, II, siv. 42.
[82] K.A. Wegelius, Aseveljet I, siv. 250.
[83] Suomen vapaussota, I, siv. 222 ja seur.
[84] Suomen Jääkärit, II, siv. 965 ja seur.
[85] Bertel Appelberg: Revolutionsåret 1917, teoksessa Med lagen och svärdet, Helsinki 1919, Söderström & C:o, siv. 172.
[86] Kirjeet on julkaistu suomalaisina käännöksinä valtioneuvos
Danielson-Kalmarin kirjassa »Ahvenanmaan asia vuosina 1914—1920»,
Helsinki 1920, Otava, siv, 185 ja seur. Vrt. Bertel Appelberg:
Jägarrörelsen, teoksessa Med lagen och svärdet, siv. 170 ja seur.
[87] Ylläolevaa Ahvenanmaan-kysymystä koskevaa esitystäni, joka sisältyy tämän kirjan aikaisemmin ilmestyneeseen ruotsinkieliseen painokseen, on ruotsinmaalaiselta taholta väitetty vääräksi. Esimerkiksi entinen pääministeri, nykyinen maaherra Eden, on eräässä haastattelussa vakuuttanut, ettei hänellä ole aavistustakaan siitä, että vapaamieliseltä taholta olisi käytetty minkäänlaista painostusta mainittua tarkoitusta varten. Herra Eden sanoo edelleen, ettei hän tunne ahvenanmaalaista K.J. Sundbergia sekä ettei hän tietääkseen koskaan ole tavannut sennimistä henkilöä. Mikäli asia koskee herra Edeniä itseään, on hänen vastaväitteensä tietysti otettava ad notam. Sopinee kuitenkin huomauttaa, että eräs toinen ahvenanmaalainen, toht. Hugo Sommarström, jota Stockholmstidningen on haastatellut, on m.m. ilmoittanut, että, ellei hän erehdy, Sundberg taikka joku toinen (suomalainen) ylioppilas jo keväällä 1917 kääntyi silloisen Upsalan professorin Edenin puoleen Suomen ja Ahvenanmaan kysymyksen johdosta. Olkoon miten tahansa, ei ole pienintäkään syytä olettaa, että Sundbergin 16 p:nä heinäkuuta 1917 minulle esittämä kertomus olisi ollut tuulesta temmattu taikka että minun muistiinpanoni siitä olisi väärä. Viittaan muuten Uudessa Suomessa ja Helsingin Sanomissa 17 p:nä joulukuuta 1927 julkaisemaani selitykseen, missä minä m.m. oman kertomukseni lisätodistukseksi huomautan valtioneuvos Danielson-Kalmarin yllämainitussa teoksessa tekemiä paljastuksia. Lausun siinä: »Täytyy pitää aikaisemmin julkaistujen asiakirjain avulla todettuna ja nyt edelleen vahvistettuna, että Ruotsissa toimineet ahvenanmaalaiset saivat yllytystä ja kannatusta ruotsinruotsalaiselta taholta pannessaan alulle liikkeen, joka antoi tulokseksi ahvenanmaalaisten kääntymisen Ruotsin puoleen.»
[89] Ylimalkaisten päiväkirjamerkintöjen mukaan. Ne pitävät yhtä salaneuvos von Hülsenin yllämainitussa teoksessa antamien tietojen kanssa. Niissä ei kuitenkaan mainita sitä valtakirjan kohtaa, joka koski Ruotsia.
[90] Julkaistu teoksessa Suomen vapaussota, I, siv. 263 ja seur.
[91] Ks. valtioneuvos Hjeltin seikkaperäistä selostusta käynnistä suuressa päämajassa hänen muistelmissaan (Vaiherikkailta vuosilta, II, siv. 66 ja seur.) sekä teoksessa Suomen vapaussota I, siv. 62 ja seur.