Huoneessa kuului moniääninen huokaus. Jännitys laukesi. Kuten tavallisesti oli vieraiden puolue joutunut tappiolle.
Kohta tämän jälkeen tunkeutui yksitoikkoinen, kumea lukemisen ääni kuuntelijain korviin.
Mennessään tänä iltana levolle tunsi herra Merckel vanhempi, ettei hänen päivänsä ollut mennyt hukkaan.—
Poika oli päässyt vaarallisista ajatuksistaan, Schrandenin suvun viimeisen vesan kohtalo oli määrätty, ja kassassa oli ylimääräistä tuloa kahdeksan taaleria ja viisikolmatta hopeagroschenia.—
»Niin sitä lyödään kolme kärpästä yhdellä iskulla», sanoi hän tyytyväisesti myhäillen, pani kätensä ristiin ja nukkui makeasti.
X.
Tuli talvi.