201. Niin pian kuin Kyros oli tämänkin kansan kukistanut, teki hänen mieli saattaa massagetit valtansa alle. Kerrotaan, että tämä kansa on suuri ja urhoollinen, ja se asuu itään ja auringon nousuun päin, Araxes-joen toisella puolen ja vastapäätä issedoneja. Muutamat sanovat myös, että tämä kansa on skyytalainen.
202. Araxes on toisten mukaan suurempi, toisten mukaan pienempi kuin Istros. Kerrotaan, että siinä on useita jotenkin Lesboksen kokoisia saaria, joissa on ihmisiä, jotka kesät syövät kaikenmoisia maasta kaivamiaan juuria, mutta panevat kypsinä löytämänsä puunhedelmät talteen ravinnoksi ja syövät niitä talvisaikana. He kuuluvat myös löytäneen toisia puita, jotka kantavat joitakin semmoisia hedelmiä, että ihmiset joukottain kokoontuvat yhteen niistä nauttimaan, jolloin sytyttävät tulen, istuutuvat piiriin sen ympäri ja heittävät hedelmät tuleen. Ja kun he tuntevat tuleen heitetyn, palavan hedelmän hajun, he päihtyvät päihtymistään, kunnes nousevat tanssimaan ja päätyvät laulamaan. Semmoinen on kertomuksen mukaan heidän elinlaatunsa. — Araxes-joki virtaa matianilais-vuorista, mistä myös virtaa Gyndes — se, jonka Kyros jakoi kolmeensataan kuuteenkymmeneen kanavaan. Se purkautuu neljäänkymmeneen suuhaaraan, joista kaikki, paitsi yhtä, valuvat soihin ja rämeisiin, missä kerrotaan asuvan ihmisiä, jotka syövät raakaa kalaa ja käyttävät pukunaan hylkeennahkoja. Mutta tuo yksi Araxeen suuhaaroista virtaa esteettä Kaspianmereen. Tämä Kaspianmeri on itsenäinen eikä ole yhteydessä muun meren kanssa. Sillä koko se meri, jolla helleenit harjoittavat merenkulkua, sekä Herakleen patsasten ulkopuolella oleva niinkutsuttu Atlantinmeri että Punainen meri, ovat yhtenä ainoana merenä.
203. Kaspianmeri on siis toinen, itsenäinen meri, ja on pituudeltaan viidentoista päivämatkan pituinen soudettaessa ja leveydeltään, siinä missä se on leveimmillään, kahdeksan päivämatkan levyinen. Ja pitkin tämän meren länsirantaa kulkee Kaukasos, joka alaltaan on laajin ja suuruudeltaan korkein kaikista vuorista. Kaukasoksessa asuu useita ja kaikenmoisia kansanheimoja, jotka enimmäkseen kokonaan elävät metsänhedelmistä. Heillä kerrotaan myös tavattavan puita, joiden lehdillä on semmoinen ominaisuus, että hieromalla ja sekoittamalla niihin vettä maalaavat niillä kuvia pukuunsa. Eivätkä ne kuvat pesemällä lähde, vaan kuluvat muun villan mukana, ikäänkuin olisivat siihen alunpitäen kudotut. — Lihallisen sekauksen kerrotaan näillä ihmisillä tapahtuvan julkisesti niinkuin eläimillä.
204. Tämän niinkutsutun Kaspianmeren länsirantaa rajoittaa Kaukasos, mutta itään ja auringonnousuun päin alkaa tasanko, laajuudeltaan silmänsiintämätön. Melkoisen osan tätä suurta tasankoa omistavat massagetit, ja heitä vastaan teki Kyroksen mieli lähteä sotaretkelle. Siihen näet oli monta syytä häntä yllyttämässä ja kiihoittamassa, ensiksi hänen syntynsä, jonka nojalla katsoi olevansa jotain enempää kuin ihminen, ja sitten hänen sodissa nauttimansa onni. Sillä mihin päin ikänä Kyros suuntasi sotaretkensä, ei minkään kansan ollut mahdollista pelastua hänen käsistään.
205. Miehensä kuoltua oli massagetien kuningattarena eräs nainen. Hänen nimensä oli Tomyris. Tämän luokse Kyros lähetti kosimaan, näennäisesti, koska tahtoi saada hänet vaimokseen. Mutta Tomyris, joka älysi, että Kyros ei kosiskellut häntä itseään, vaan massagetien kuninkuutta, hylkäsi hänen lähentelemisensä. Koska siis Kyros ei petoksella päässyt tarkoituksensa perille, marssi hän Araxesta kohti ja alotti julkisesti sotaretken massagetejä vastaan, laittoi laivasillan joen yli, sotajoukon kuljettavaksi, ja rakensi tornit niille laivoille, joitten tuli viedä se joen yli.
206. Hänen paraillaan ollessaan tässä työssä Tomyris lähetti airueen, joka lausui näin: "oi meedialaisten kuningas, lakkaa puuhaamasta mitä puuhaat! Ethän sinä saata tietää, tuleeko tämä hanke päättymään eduksesi. Lakkaa siis tästä, hallitse sinä omaasi ja katso tyynesti, kuinka me hallitsemme sitä, mitä me hallitsemme. Varmaan et kuitenkaan tahdo noudattaa näitä neuvoja, vaan tahdot tehdä kaikkea muuta mieluummin kuin elää rauhassa. Mutta jos niin kiihkeästi haluat mitellä voimiasi massagetien kanssa, no hyvä, heitä sikseen vaivasi, joka sinulla on sillan rakentamisesta, ja tule joen yli meidän puolelle, jahka me olemme vetäytyneet takaisin joelta kolmen päivän matkan. Tahi jos tahdot mieluummin ottaa vastaan meidät teidän maahanne, niin tee sinä samoin." Sen kuultuaan Kyros kutsui kokoon persialaisten ensimäiset, ja kerättyään heidät yhteen hän esitti heille asian ja kysyi heiltä neuvoa, kumminpäin tuli tehdä. Heidän mielipiteensä kävivät yhteen siinä, että kehoittivat omassa maassa ottamaan vastaan Tomyriin sotajoukkoineen.
207. Mutta lyydialainen Kroisos, joka oli läsnä, ei hyväksynyt tätä mielipidettä, vaan esitti käsilläolevalle mielipiteelle vastakkaisen, sanoen näin: "oi kuningas, olen ennenkin sinulle sanonut, että koska Zeus on antanut minut sinun käsiisi, olen voimieni mukaan torjuva kaiken vahingon, minkä mahdollisesti näen huonettasi uhkaavan. Sillä vahingostani, niin katkera kuin se onkin ollut, olen viisastunut. Jos luulet olevasi kuolematon ja vallitsevasi samanlaista sotajoukkoa, ei olisi ollenkaan tarvis, että minä ilmaisen sinulle mielipiteeni. Jos sitävastoin olet oppinut tuntemaan sekä itse olevasi ihminen että vallitsevasi toisia samanlaisia, niin ota ensin huomioon, että ihmiskohtalot muodostavat kehän, joka pyörii ympäri eikä salli samojen henkilöiden aina pysyä onnellisina. Siksipä minulla on esilläolevan asian suhteen päinvastainen ajatus kuin näillä toisilla. Jos nimittäin tahdomme ottaa vastaan viholliset maaliamme, koituu siitä sinulle seuraava vaara. Jos joudut tappiolle, kadotat lisäksi koko hallituksen, sillä onhan selvää, että jos massagetit voittavat, eivät he tule pakenemaan takaisin, vaan tulevat marssimaan maakuntiasi vastaan. Jos taas sinä voitat, et saa niin täydellistä voittoa, kuin jos mentyäsi joen yli heidän maahansa voittaisit massagetit ja ajaisit heitä takaa heidän paetessaan. Tuota toista mielipidettä vastaan minä siis tahdon asettaa sen, että voitettuasi vastaantulijat voit marssia suoraan Tomyriin valtakuntaa vastaan. Mutta paitsi jo mainittua seikkaa, on häpeällistä ja sietämätöntä, että Kyros, Kambyseen poika, naisen edestä väistyy ja vetäytyy takaisin asemastaan. Nyt siis minusta näyttää parhaalta, että kuljemme joen yli sekä etenemme saman verran kuin he väistyvät, ja sitten koetamme päästä heistä voitolle tekemällä seuraavalla tavalla. Sen mukaan kuin minä olen saanut tietää, massagetit ovat kokemattomia persialaisten hyvyyksiin nähden ja tottumattomat suuriin nautintoihin. Sellaisia miehiä varten tulee meidän siis runsaasti teurastaa suuri joukko karjaa sekä valmistaa ja asettaa ne leirissämme esille ateriaksi ja lisäksi myös ruukkuja, runsaasti täynnä sekoittamatonta viiniä, ja kaikenmoisia ruokia. Sen tehtyämme tulee meidän jättää jälkeemme sotajoukon huonoin osa, ja muiden taas tulee vetäytyä takaisin joelle. Ja ellen erehdy mielipiteessäni, niin he nähdessään niin paljon hyvyyksiä, tulevat kääntymään niiden puoleen, ja meille jää sen kautta tilaisuus suorittamaan suuria töitä."
208. Nämä mielipiteet olivat toisiansa vastassa. Mutta jättämällä sikseen edellisen mielipiteen Kyros valitsi Kroisoksen ja käski Tomyrista vetäytymään takaisin, koska hän itse aikoi kulkea joen yli kuningattaren maahan. Tämä peräytyi, niinkuin ennakolta oli luvannut. Kyros taas uskoi Kroisoksen poikansa Kambyseen huostaan, jolle hän antoi hallituksen. Ja paljon kehoiteltuaan tätä kunnioittamaan ja kohtelemaan Kroisosta hyvin, siinä tapauksessa että ylimeno massageteja vastaan ei onnistuisi, — paljon siis kehoiteltuaan ja lähetettyään heidät pois Persiaan, Kyros itse sotajoukkoineen kulki joen yli.
209. Sittenkuin Kyros oli päässyt toiselle puolen Araxeen, hän yön tultua nukkuessaan massagetien alueella näki tämmöisen näyn. Hän oli unessa näkevinään vanhimman Hystaspeen pojista, hartioissa siivet, joista toisella varjosti Aasian, toisella Europan. Akhaimenidi Hystaspeen, Arsameen pojan, lapsista oli vanhin Dareois, joka silloin oli noin kahdenkymmenen vuotias ja oli jätetty Persiaan syystä, että ei vielä ollut sotilasiässä. Kun nyt siis Kyros oli herännyt, hän harkitsi itsekseen näkyä. Koska näky hänestä näytti merkilliseltä, hän kutsui luokseen Hystaspeen, otti hänet yksikseen ja lausui: "Hystaspes, sinun poikasi on tavattu vehkeilemästä minua ja minun hallitustani vastaan. Kuinka minä tämän niin varmaan tiedän, sen tahdon ilmoittaa. Minusta jumalat pitävät huolta ja näyttävät minulle ennakolta kaikki uhkaavat vaarat. Niinpä minä siis viimekuluneena yönä nukkuessani näin sinun vanhimman poikasi hartioissa siivet, joista toisella varjosti Aasian, toisella Europan. Tämän näyn johdosta niinmuodoin ei ole muuta mahdollista, kuin että hän vehkeilee minua vastaan. Matkusta siis sinä pikimmiten takaisin Persiaan ja laita niin, että, kohta kun minä, laskettuani massagetit valtani alle, tulen sinne, asetat poikasi minun eteeni tutkittavaksi."
210. Niin Kyros lausui, koska luuli Dareioksen vehkeilevän häntä vastaan. Mutta itse asiassa jumaluus ilmaisi hänelle ennakolta, että hän tulisi kuolemaan siinä paikassa, ja että hänen kuninkuutensa oli siirtyvä Dareiokselle. Hystaspes vastasi siis näin: "pois se, että olisi ketään persialaissyntyistä miestä, joka sinua vastaan vehkeilisi, ja jos semmoinen on, joutukoon hän pikimmiten turmion omaksi. Olethan sinä orjista tehnyt persialaiset vapaiksi, muiden hallitsemista kaikkien hallitsijoiksi. Mutta jos nyt joku näkysi ilmoittaa, että minun poikani suunnittelee vallankumousta vastaasi, niin minä annan hänet sinun käsiisi, kohdellaksesi häntä niinkuin tahdot."