84. Ratsupalvelusta taas suorittavat seuraavat kansat; kaikki kuitenkaan eivät asettaneet ratsuväkeä, vaan ainoastaan nämä. Ensiksi persialaiset, varustettuina samalla tavalla kuin heidän jalkaväkensä, paitsi että muutamilla heistä oli päässään myös vaskesta ja raudasta taotut kypärälaitokset.
85. On olemassa eräs paimentolais-kansa, nimeltään sagartit, jotka ovat persialaista heimoa ja puhuvat persiankieltä ja joitten varukset ovat persialaisten ja paktyiläisten varustusten keskivälillä. Nämä asettivat kahdeksantuhatta ratsumiestä, mutta heidän ei ole tapana pitää vaski- eikä rauta-aseita, lukuunottamatta tikareita, vaan he käyttävät hihnoista punottuja pauloja. Näihin luottaen he menevät taisteluun. Ja näiden miesten taistelutapa on tämmöinen. Jouduttuaan vihollisten kanssa käsikähmään he viskaavat paulat, joiden nenässä on silmukka. Mihin hyvänsä mikin heistä osaa, hevoseen tai mieheen, niin hän vetää sen puoleensa. Ja toiset saavat surmansa, ikäänkuin satimeen joutuen.
86. Tämmöinen on niiden taistelutapa, ja he olivat liitetyt persialaisiin. Edelleen meedialaiset, samoissa tamineissa kuin heidän jalkaväkensäkin, ja kissiläiset niinikään. Indialaiset olivat varustetut samalla tavalla kuin heidän jalkaväkensä ja he sekä ratsastivat että ajoivat vaunuissa; mutta vaunujen eteen oli valjastettu hevosia ja villiaaseja. Baktrialaiset olivat asestetut samalla tavoin kuin heidän jalkaväkensä, ja paktyit niinikään, ja libyalaiset myös samaten kuin heidän jalkaväkensä. Nämätkin kaikki ajoivat vaunuissa. Niinikään olivat kaspialaiset ja parikanit varustetut samalla lailla kuin heidän jalkaväkensä. Arabialaisilla oli samat tamineet kuin heidän jalkaväellään ja he ratsastivat kaikki kameleilla, jotka nopeudessa eivät jää hevosista jälelle.
87. Ainoastaan nämä kansat suorittavat ratsupalvelusta. Ratsuväen luku teki kahdeksankymmentä tuhatta miestä, lukuunottamatta kameleja ja vaunuja. Muut ratsumiehet olivat järjestetyt osastoittain, mutta arabialaiset olivat asetetut viimeisiksi. Sillä koska hevoset eivät siedä kameleja, olivat nämä asetetut viimeisiksi, jott'eivät hevoset niitä säikähtäisi.
88. Ratsuväen päällikköinä olivat Datiin pojat Harmamithres ja Tithaios. Mutta heidän kolmas toverinsa päällikkyydessä, Farnukhes, oli sairauden takia jätetty Sardeeseen. Sillä kun he juuri olivat lähtemässä liikkeelle Sardeesta, oli häntä kohdannut surkea onnettomuus. Hänen ratsastaessaan oli näet hevosen jalkoihin juossut koira, jolloin hevonen, joka ei ollut katsonut eteensä, säikähti, nousi pystyyn ja viskasi selästään Farnukheen. Lankeemuksesta oli se seuraus, että hän alkoi sylkeä verta, ja sairaus päättyi näivetystautiin. Mutta hevonen rangaistiin heti ensi aluksi sillä tavoin kuin Farnukhes käski. Palvelijat taluttivat sen siihen paikkaan, missä se oli herransa heittänyt maahan, ja leikkasivat poikki sen jalat polvien kohdalta. Sillä tavoin Farnukhes joutui pois johdosta.
89. Kolmisoutujen luku taas teki tuhat kaksisataa seitsemän, ja laivoja asettivat seuraavat kansat. Foinikialaiset yhdessä Palestinan syyrialaisten kanssa antoivat kolmekymmentä ja olivat tällä tavoin varustettuina. Heillä oli päässään melkein aivan helleeniläisten tapaan tehdyt kypärät, he olivat puetut pellavahaarniskaan ja heillä oli kilvet, joissa ei ollut reunoja, sekä heittokeihäät. Nämä foinikialaiset asuivat, kuten he itse kertovat, muinoin Punaisen meren rannalla, mutta siirtyivät sieltä ja asuvat nyt Syyriassa, meren ääressä. Tätä Syyrian osaa ynnä koko Egyptiin ulottuvaa aluetta kutsutaan Palestinaksi. Egyptiläiset asettivat kaksisataa laivaa. Heillä oli päähineinä punotut kypärät, edelleen kuperat kilvet, joissa oli suuret reunat, sekä laivapeitset ja suuret sotakirveet. Useimmilla heistä oli haarniska ja pitkä väkipuukko.
90. Sillä tavoin nämä olivat varustetut. Kyprolaiset puolestaan asettivat sataviisikymmentä laivaa, ja heillä oli tämmöiset tamineet. Heidän kuninkaillaan oli pään ympäri kiedotut nauhat, toisilla heistä oli ihotakit, mutta muuten he olivat puetut niinkuin helleenit. Näitä ovat seuraavat heimot: Salamiista ja Atenasta, Arkadiasta, Kythnoknesta, Foinikiasta sekä Etiopiasta alkuisin olevat, kuten kyprolaiset itse kertovat.
91. Kilikialaiset asettivat sata laivaa. Näillä taas oli kotimaiset kypärät päässään, tavallisten kilpien sijasta heillä oli karvaamattomasta härännahasta tehdyt pienet kilvet, ja he olivat puetut villaisiin ihotakkeihin. Kullakin oli kaksi heittokeihästä ja miekka, lähinnä samanlainen kuin egyptiläiset väkipuukot. Heitä kutsuttiin muinoin hypakhaialaisiksi, nykyisen nimensä he saivat Kilix nimisen foinikialaisen, Agenorin pojan, mukaan. Pamfylit asettivat kolmekymmentä laivaa ja olivat varustetut helleeniläisillä aseilla. Nämä pamfylit ovat niitä, jotka yhdessä Amfilokhoksen ja Kalkhaan kanssa hajaantuivat Troiasta.
92. Lykialaiset asettivat viisikymmentä laivaa ja heillä oli haarniskat sekä säärystimet. Heillä oli edelleen kanukkapuiset jouset, sulattomat ruokonuolet ja heittokeihäät, heidän hartioillaan riippui vuohennahka, päässään heillä oli sulkien reunustama hattu. Heillä oli tikarit ja sirpit. Lykialaisia, jotka ovat kotoisin Kreetasta, kutsuttiin ennen termileiksi, nykyisen nimityksensä he saivat Lykos nimisen atenalaisen, Pandionin pojan, mukaan.
93. Aasian doorilaiset asettivat kolmekymmentä laivaa, heillä oli helleeniläiset aseet ja he ovat alkuisin Peloponnesoksesta. Kaarilaiset asettivat seitsemänkymmentä laivaa ja olivat muuten asestetut samalla tavoin kuin helleenit, mutta heillä oli sirpit ja tikarit. Kuinka heitä aikaisemmin kutsuttiin, se on tämän historian ensimäisissä kertomuksissa mainittu.