Erkki teki heinää iltaan asti. Mökin pihamaalle jäivät muori, seitsemänkymmeninen ja pikku-Leena, joka vielä ei ole yhtätoista täyttänyt. Tyttönen tekee ensi askeliaan elämän kierolla tiellä, vanhus katselee ja ohjaa.
— Siunaa vainkin itsesi ja älä mene sen huoneeseen, neuvoi muori. — Kerro sitten minulle, mitä näet. Ja jos satut joskus näkemään siellä jonkun suuren herran tai ihanan ryökynän, niin älä rupee niiden kanssa mihinkään pakeisiin. Se on näes paha henki, joka kykenee muuttamaan muotoaan millaiseksi milloinkin haluaa.
— Muori, kysyi lapsi, minkähän tähden paha henki asuu Anni-tä-tä-, ruunankummin mökissä?
— Kun se ihminen ei usko Jumalaan, eikä nauti herranehtoollista.
— Eikö se usko Jumalaan?
— Ei.
— Miks'ei?
— Paha henki on sen houkutellut.
— Uskooko se sitten pahaan henkeen?
— Uskoo.