— Hyi! Ilkeitähän ne ovat!
— Eivät ne ole ilkeitä, se on vain niiden tapa. Näes, lapsi, pienuudesta saakka ne opetetaan ihailemaan enemmän kuvia ja kuvien tekijöitä kun itse asioita, joita on kuvattu. Eivät ne ole pahoja, mutta ne eivät ymmärrä toisin. Niinpä on heidän joukossaan se, jolla on paljon tavaraa, parempi, kuin se, jolla ei mitään ole.
— Mitä ne sellaiset tekevät ja mitä keisari tekee?
— Mikä mitäkin. Yksi veistelee kivistä kuvia, toinen maalailee kuvia, kolmas mittaa matkaa taivaaseen. Keisari alustalaisineen valvoo sotia.
— Sotiako?
— Niin, joissa tapetaan paljon ihmisiä. Keisarit lähettävät ihmisiä vastatusten ja käskevät niiden tappaa toisiaan.
— Miksi?
— Sanokoon se, joka tietää. Tokko nuo syitä kysynevätkään — — —.
— Täti!
— No?