Minä olin liikutetuin mielin katsellut Mikkoa ja kuunnellut hänen sanojansa; mutta kun puhe aina vaan kiertyi samaan ympyrään, pelkäsin hyvän asian laimenevan.
Tuotiin teetarjotin sisälle, ja minä alotin "maallisempaa" keskustelua.
Oli juuri vaalipäivä tulossa, ja silloinhan ei puheenaihetta puuttunut.
Pitäähän kristityn myös olla kelpo kansalainen.
— Emme vielä paljon tunnekaan tätä kylää, mutta aina sattuu asioita sinne ja tänne. Ylihuomennahan tulee suuri vaellus Vuorentaustan taloon. Siellä kai tavataan?
Mikko tuijotti minuun kysyvästi.
— Vaellus? Niin mikä?
— Minä tarkoitan, että koko kylän väen on mentävä Vuorentaustaan ylihuomenna, kun pidetään vaalit.
— Vai pidetään vaalit.
— Eikös Mikko olekaan sitä huomannut? Nehät ovat hyvin tärkeät, eduskuntavaalit.
— Eduskunta… Suokaa nyt anteeksi, mutta minä olen semmoinen vanha oppimaton mies — en minä tiedä mikä eduskunta on.
— Eduskunta — sehän on sama kuin valtiopäivät!