Mikko oli hämillään.
— En minä sentään enää mene… Kun en minä niitä ymmärrä.
— Parasta lienee. Niinkuin Jumala kullekin on antanut! Juokaahan nyt toinen kuppi teetä. Ja sitte me taas laulamme.
Jo minä tunsin Mikon. Lienevätkö vuodet älyä vähentäneet, vai eikö sitä syntymästäkään paljon ollut suotu. Kukapa sen olisi aavistanut, kun hän hohtavin kasvoin meitä kätteli Kylänpään pihamaalla!
Mikko lähti, taaskin rakkaasti hyvästellen. En häntä paljon enää tavannut sinä kesänä, mutta kuulin hänestä kerrottavan yhtä ja toista. Muuan lahjakas, kelpo nuorukainen oli sairastunut ja vietiin hoidettavaksi läheiseen kaupunkiin. Kuolema lähestyi, ja synnintunto ahdisti ijankaikkisuuden portilla. Hakalan Mikko, joka ei tiennyt mikä eduskunta oli, tiesi synnin hädän ja Golgatan ristin. Hän matkusti sairaan luo, ja ennenkuin he erosivat, kuului jälleen "uutta ja suloisuutta". Nuori mies nukkui rauhassa Jeesuksen haavojen turviin.
Toiset kertoivat, että Mikko on tavattoman tunkeilevainen. Jokaiselta hän kysyy: — Onko sinulla autuus Jeesuksessa? Oletko sinä Jumalan lapsi? — Eihän semmoista sovi noin vaan kysyä. Kerran hän kysyi puolipäihtyneiltä nuorukaisnulikoiltakin. — Olemme me Jumalan lapsia! — huusi yksi nauraen ja rähisten. Sen Mikko siitä sai. Pitää ymmärtää, mitä puhuu ihmisille.
Mikko parka! Oli hänelläkin opittavansa. Hän hoiti yhtä leiviskäänsä innolla, joka ei aina ollut "taidon jälkeen". Mutta minä ajattelin: — Kuinkahan monessa sydämessä Mikon kysymys on ollut ensimmäisenä pistoksena? — Ja minä, joka tiesin Jumalalta enemmän saaneeni, häpesin huoneenhallintaani.
Tuli syksy, ja me palasimme kotiimme Helsinkiin. Tuli kevät, ja se vei meidät kesämaillemme jälleen.
Taas eräänä iltapäivänä Hakalan Mikko varsiluutinensa ilmestyi pihallemme. Hänen vartalonsa oli entisestään köyristynyt. Tukka näytti yhä harvemmalta ja iho lakastuneemmalta. Mutta lapset tunsivat hänet heti ja riemastuneina juoksivat joka taholta hänen luoksensa. Yksi oli satuttanut jalkansa. Hän riensi toisella jalallansa hyppien.
— Hyvää päivää, Mikko. Mitä Mikolle kuuluu?