MAILIISA.
Liian nuori työhön!… kylliksi vanha muuhun! — Siinä te, Kreeta, häntä taas puolustelette ja silittelette! Ei se muuta kuin yllyttää vastustukseen, sen minä sanon. Ettekö jo itsekin huomaa, mitä siitä on ollut seurauksena? On siinä teilläkin osanne!
* KREETA.
Syytättekö te, emäntä, minua siitä, mitä on tapahtunut?… minua! ja oikeinko todella?
* MAILIISA.
No, ettekö te aina pidä tuon puolta minua vastaan!
KREETA.
Enhän minä muuta kuin mikä on oikeus ja kohtuus. Ja siitä minä en väistä, en tuumaakaan!
TAPANI
(astuu esiin).