Niin, niin!… niin, niin!
MAILIISA.
Muistakaa te, Kreeta, minun sanani: Kokenut kaikki tietää, mutta…
KREETA
(jatkaa).
…vaivainen kaikki kokee… Niin, niin!
MAILIISA.
Ja sentähden on parasta, ettei Johanna astele samoja jälkiä. Ei siitä mitään hyvää kuitenkaan lähde.
* KREETA.
Mitenkä minä sen osaan hänelle selittääkään?