Sormet kontassa, nenä jäässä istuuduin penkille. Suljin silmäni, ja ensimmäiset joulukynttilät syttyivät sielussani. Kotiin, Savoon, kotiin, Savoon, jyskyttivät vaunut.
Avasin silmäni. Joku oli uskaltanut tarttua lämpimällä kädellään kohmeisiin sormiini.
»Hyvää iltaa, neiti Harju!»
»Tohtori! Mistä te tänne tipahditte?»
»Kaupungista, hyvä neiti. Olinpa vielä niin isällinen, että ostin teillekin matkalipun koulukaupunkiinne.»
»Mistä tiesitte matkani määrän?»
»Berglund sanoi. Kelpaako?»
»Tietysti. Paljonko aiotte nylkeä minulta tuosta paperilapusta?»
»Paljon, neiti kulta, hyvin paljon. Aion vaatia teitä jakamaan tämän kirotun tärinän kanssani Pieksämäelle asti.»
»Mitä, matkustatteko tekin pois rakkaasta Latomerestä?»