Kuumat, värisyttävät suudelmat polttavat huuliani…!
Heräsin. Ylt'ympäri pimeätä. Taivaalla loisti yksinäinen tähti.
Tyyny oli lujasti sylissäni. Halailin sitä molemmin käsin. Tyynyn kulma oli suussani.
Ah, proosa! Ah, runous!
Tammikuun 10 p.
Eilen astuin jälleen Mörskän pysäkille höyryävästä junasta. Lunta on täälläkin vallan hirvittävästi.
Puhalsin paksuna höyrynä ummehtuneen kaasun pois keuhkoistani ja täytin ne jälleen puhtaalla pakkasilmalla.
»Terve, Liisa!»
»Terve, Eino! Mihin olet matkalla? Hyppää ravakasti junaan, jos et halua jäljestä juosta!»
»Olen tullut sinua noutamaan.»