»Tässä tapauksessa se kuuluu. Minä vaadin sinua sanomaan, mistä olet saanut rahat kyniin!»
Tyttö katsoi vain röyhkeästi silmiini, mutta sanaakaan en saanut hänen suustaan. Toiset lapset todistivat, että hän oli myynyt kyniä viidelläkymmenellä pennillä kappaleen vaikka kuinka monta, ja kumeja oli häneltä saanut parin kahdellakymmenelläviidellä pennillä.
Sain nähdä muutamia kyniä ja kumeja. Ne olivat samaa lajia, joita koulun puolesta lapsille annettiin.
Lausuin huomioni ääneen.
»Mä en ole niitä varastanut! Mä ostin ne Seppälän puorista!» kirkaisi tyttö.
Välitunnilla soitin Seppälään. Armi Myllykoski ei ollut sieltä ostanut yhtään kynää eikä kumia liioin.
»Mä ostin ne kaupungin Seppälästä», puolustautui tyttö edelleen.
»Ei Armi ole ikinä kaupungissa käynyt», ilmoittivat toiset lapset.
»Kävinpäs! Mikkelinäkin kävin!»
»Älä valehtele! Mikkelinä olit meillä koko päivän kerjuulla», ilmoitti eräs tyttö.