— O vak kyll sendä vaa, frou hyvä, sillett kon golms semmostakki miäst ko Ilose Heikk ja Tasala Vilkk ja Hakkri Iiro joutuvas sama reissuhu samall aloksell, niin, diätäk frou, niit ei kaittik kukka ja kyll siin vissin goerangurej tehdä niim bali, ettei sill ol mittä määrä. Kyll vaa o semnem baikk, ett pelkkä mnää stää reissu. Mutt jos — niingon jo sanosi — o joksikki lohdutukseks frouall, ett mnää mene fölihi, niin gyll mnää lähde.
— Kyll mnää ole niin giitoline, etten stää sannot taed, josas lähde heijäm barisas.
— Lähde mnää, lähde händ, mutt kuulkkast, kyll mar "Hoppe" asikureeratt o?
— O oikke ja täydest hinnast.
— Se o hyvä se, sillett mnää ajattle, ett me joudu enemäst pääst praksiissi seilaman, gon gapteen semne o eik styyr ol oikke naplikatsuunis sisäll.
— Oi voi sendä, auningoitteks snää semssi, ett te mäkke seilatt?
— En juur semmostakka, mutt kaikki täyty ajatellk, ko semsse reissuhu lähdetä.
Ja nii mnää sitt elokuu lopull 1872 joudusi nii merkilisell matkall, ettän muista se, niingauan gon elä, vaikk moni muu reis jo pakkaki unhottuma. Ja eiköst oli niingo ylhäld näht, ett kaikest mnuu vastambyristelemisestän hualimatt met taas oli yhdes buuris, mnää ja Tasala Vilkk ja Hakkri Iiro.
II
Ol ihmelisen gaunis ja tyven aamu, ko "Rojohoppe" väki siins seittmä aikka ol koos kanali vahtkopin dykön. Haminast kuulusivat tutu ääne: väkipyärätten kitkumise ja ankkurpeletten gilaukse ja ainasent taustan niill äänill näin dyäaikans sadotte girvette ja mookrette isku. Välist nes satusiva viäl puttoma yhtaikka ja sillo ol niingo hiittem bäämiäs olis lyänn nyrkkis haminan galljoihi. Joukkoho sekosiva miäste veissavall äänellk kohotetu oohii-oohei-huudos, se viimene hei nii lyhkäsen ja terävän, ett tämsis toimis valla outoki olis ymmärtänn, ett nys se väeryhm kokko kaiken darmos yhtesse, voimakkassem bonnistuksehe. Mnää kuulustli hetke aikka tätä tyä jättläisvirtt, kuulustlin, guik kaikk nämä äänet teräväst kajativa haminan galljoist, ja mnää nautesi siit. Se ol musiikki mnuun gorvisan ja mnää saa ne ääne muiston ja miälkuvituksen avull viäläkkin kosk hyvänäs toistuma — —.